Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai, 29. toukokuuta 2012

TYÖN IMU JA TEKEMISEN MEININKI


Haaga-Perhossa on kevään kuluessa pohdittu yhteistyökumppanien kanssa motivaatioon, työniloon ja työn mielekkyyteen liittyviä asioita. Tutkittu tosiasiahan on, että hyvinvoiva, innostunut ja motivoitunut työyhteisö vaikuttaa merkittävästi myös tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, Jari Hakanen, on pureutunut tähän ajankohtaiseen teemaan tuoreessa kirjassaan Työn imu (Työterveyslaitos, 2011). Viitekehyksenä on positiivinen työn psykologia, jossa huomio kiinnitetään ihmisten ja työpaikkojen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin sen sijaan, että keskitytään ongelmiin ja puutteisiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita epäkohtien sivuuttamista, vaan sitä että vahvistamalla työyhteisön voimavaroja, myös epäkohtia on helpompi lähestyä ratkaisukeskeisesti ilman syyllisten etsimistä ja takertumista menneeseen.



Työn imu on työhyvinvoinnin tila
Työn imun käsitteellä Hakanen tarkoittaa työn psykologisia tarpeita tyydyttävää työhyvinvoinnin tilaa, jonka ominaispiirteitä ovat uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen. Lähes kaikki kokevat työn imua työssään ainakin ajoittain, mutta se ei tarkoita sitä että työssä olisi aina pelkästään kivaa. Jokainen voi myös itse vaikuttaa omaan työhönsä ja työhyvinvointiin lisäämällä työn imua tuottavia elementtejä – aina ei tarvitse miettiä työpaikan tai työtehtävän vaihtamista.

Erilaisuutta ja uskallusta
Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä sisältöön, ja ennen kaikkea tapaan tehdä töitä. Osaammeko – ja uskallammeko – kuitenkaan riittävän usein kyseenalaistaa toimintatapojamme, astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja rikastaa työtämme työn imua tuottavilla elementeillä, samaan tai jopa parempaankin lopputulokseen päästäksemme? Vai teemmekö kuten aina on tehty tai kuten muutkin tekevät.
Työn imun tekijöitä pohtiessamme mietimme myös ihmisten erilaisuutta yhtenä motivointiin vaikuttavista seikoista – yksi innostuu uusista ideoista, toinen nauttii vuorovaikutuksesta ja kolmas saa tyydytystä syvällisestä perehtymisestä asioihin. Osaammeko kuitenkaan hyödyntää tätä erilaisuutta ja toisaalta muistammeko sitä edes aina huomioida työkiireiden keskellä?

Testaa työn imun tilasi!
Entä mikä sinua innostaa ja motivoi? Mikä saa sinut uppoutumaan työhösi ja mikä tuo tarmokasta oloa päivääsi? Testaa oma työn imun tilasi osoitteessa www.ttl.fi/tyonimu.

Heidi Malin, koulutuspäällikkö, Haaga-Perho

maanantai, 7. toukokuuta 2012

NPS suositteluindeksi - vihdoinkin globaali laatumittari?


Haaga-Perhossa haluamme aktiivisesti vaikuttaa siihen, miten Suomessa asiakkaita palvellaan, tehdään asiakaselämyksiä ja laadukasta työtä. Uskomme, että asiakaspalvelu voidaan tehdä nykyistä paremmin ja laadukkaammin. Yhtenä kehittämisen apuvälineenä on tutkimus.

Tutkimusten avulla voimme kehittää yritysten palvelua, tehdä työstä mitattavan ja tavoitteellisen. Tulosten avulla tiedämme, mikä kohta palveluprosessissa kaipaa eniten kohentamista ja mitkä asiat ovat kunnossa. Yleisesti käytettyjä tutkimuskohteita ja seurannan mittareita esimerkiksi tuloskortissa ovat mm. asiakastyytyväisyys, asiakaspysyvyys ja asiakaskannattavuus.  

Haasteena on ollut eri toimialojen kirjavat käytännöt. Asiakastyytyväisyysmittauksissa käytetään eri asteikkoja, ja toimialojen välistä vertailutietoa palvelun laadusta on vaikea tuottaa. Ollapa yksi selkeä indeksi, jolla voitaisiin mitata palvelun laatua asiakkaan suositteluhalukkuuden kautta niin, että voitaisiin verrata yrityksiä yli toimialojen ja vieläpä globaalisti! No, nyt se mahdollista.


Ota käyttöön uusi kansainvälinen indeksi NPS

Asiakkaiden sitoutumista yrityksen tuotteisiin ja palveluihin on usein mitattu asiakkaan uudelleenkäyttö- ja suositteluhalukkuudella. Nyt suositteluasiaan on tullut uusi, kansainvälisesti suosiota saanut tutkimustapa.Oletko kuullut jo asiakaslähtöisyyttä mittaavasta Net Promoter Score (NPS) –indeksistäTaustalla on ajatus siitä, että asiakas miettii: ”oliko asiakaskokemukseni niin hyvä, että suosittelisin yritystä kaverilleni"? Jos vastaus on myöntävä, tämä on vahva indikaattori asiakkaan sitoutumisesta yrityksen palveluihin ja tuotteisiin. Kun yrityksellä on paljon suosittelijoita, se alentaa uusien asiakkaiden hankintakustannuksia ja lisää asiakkuuksien arvoa. Suosittelua kutsutaan yhdeksi tehokkaimmaksi markkinointitavaksi.Suositukset ja puskaradio ovat aina olleet tehokkaimpia tiedonlähteitäNPS -indeksi luodaan yhden kysymyksen avulla, joka mittaa vastaajan suositteluhalukkuutta kysytystä yrityksestä.  Asiakkaiden ja sidosryhmien suositteluasemaan pääseminen on yhä useamman yrityksen strategisena tavoitteena. Kun yritystä ja sen palveluja suositellaan ystäville ja kavereille  on liiketoiminnan kehittäminen vahvalla pohjalla.


NPS kertoo miten pärjäät muiden toimialojen joukossa - tai globaalisti
     
Haaga-Perho teetti ulkopuolisella tutkimusyrityksellä Asiakas- ja yhteistyökumppanitutkimuksen omasta toiminnastaan maaliskuussa 2012. Tutkimuksessa kysyttiin suositteluhalukkuutta NPS –indeksin kysymyksellä. Enemmistö vastaajista, eli 91 % vastaajista, suosittelisi Haaga-Perhoa. NPS –indeksiluvuksi muutettuna saimme tulokseksi +61. Luku on erinomainen, kiitos kaikille tutkimukseemme  vastanneille.  

Pankkialan vertailussa tuloksella yltäisimme kolmanneksi parhaaksi yhdeksän pankin vertailussa (Kauppalehti 16.4.2012). Pankkialan paras NPS -indeksillä mitattuna oli Paikallisosuuspankki (+66), heikoin Sampo Pankki (+12). Haaga-Perho on pankkialan Aktia, kysy vaikka kaverilta!


Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen, p. 040 826 8183,
petteri.ohtonen@haagaperho.fi

maanantai, 23. huhtikuuta 2012

LaatuVerkko vuonna 2012


Ensimmäinen LaatuVerkko -versio otettiin käyttöön 2001 eli 11. käyttövuosi on polkaistu käyntiin tänä vuonna. Vuosien aikana järjestelmää on uudistettu kokonaisvaltaisesti pariinkin otteeseen, viimeisin täysuudistus tehtiin keväällä 2010. LaatuVerkon uudistaminen jatkuu edelleen ja viimeisin versiopäivitys tehtiin viime syksynä kaikkien LaatuVerkko-käyttäjien hyväksi.

Uudistukset kohdistuivat muun muassa käyttöohjeen online-versioon  Confluence -alustalla, käyttäjiä auttavien ohjetekstien lisäämiseen sovelluksen eri toimintoihin sekä yritysten Facebook-sivuille tehtävään kyselysovelluslaajennokseen. Tällä sovelluksella on mahdollista kerätä palautetta Facebookissa suoraan LaatuVerkkoon ja tehdä esimerkiksi erilaisia ideakampanjoita tai kilpailuja asiakkaiden keskuudessa.

Kevään 2012 aikana on tulossa käyttöön uusia toimintoja versiopäivityksen mukana käyttöön. Painotus on nyt entistä enemmän palautteista saatujen tulosten raportoinnin edelleen kehittämisessä niin teknisesti kuin visuaalisesti. Luvassa on sanapilviä, liikennevalomäärityksiä kysymysten keskiarvoissa, yritysten tulosten kehitysvertailtavuuden parantamista aiempiin tuloksiin. Tarkemmat tiedot uuden version aikataulusta ilmoitetaan myöhemmin keväällä LaatuVerkko -sivustolla.

Nyt LaatuVerkossa on siis mahdollistaa kerätä palautteita suoraan Facebookissa kyselysovelluksen kautta. Palautteita voidaan myös kerätä kyselylomakkeista tehtyjen QR-koodien avulla, joita luetaan/täytetään kännykällä vaikkapa Apple tai Nokia Storesta ladatun UpCode-sovelluksen avulla.

Muualta sosiaalisen median, kuten esim. TripAdvisorin, kautta saatuja tekstipalautteita voidaan siirtää LaatuVerkkoon tai hyödyntää suoraan esimerkiksi visuaalisessa muodossa sanapilvenä vaikkapa ilmaisen Wordle.netin kautta.

Kaiken tämän palautteiden keruun laajentamisen tavoitteena on tehdä Laatutonnia ja LaatuVerkkoa tutuksi myös kuluttajille. Tähän liittyen suunnitelmissa on tuoda esille LaatuVerkossa mukana olevia yrityksiä ja heidän hinta-laatutasoaan suoraan kuluttajille Laatutonni –verkkolehden kautta. Lisätietoa LaatuVerkon kehityksestä ja tulevista kertauskoulutuksista: LaatuVerkko



Nina Boman, KTM // kehityspäällikkö // Haaga-Perho



tiistai, 10. huhtikuuta 2012

Irtiottoja

20 vuotta sitten Levi oli pieni, mutta nouseva matkailukeskus keskellä pahinta lamaa. Mutta jo silloin Levillä tehtiin asioita eri tavalla kuin muualla. Vaikeina vuosina kunta hankki velalla edullisesti maa-alueita, kaavoitti ja rakensi infrastruktuuria, jolloin parempien aikojen tultua kunnan tonttivaranto oli hyvä ja kauppa kävi. Laman keskellä hissiyhtiö osti muualla Suomessa konkurssiin menneitä hiihtokeskuksia, purki hissejä ja pystytti ne uudelleen Levin rinteille. Samoihin aikoihin syntyi myös Lapissa täysin uudenlainen ravintolakonsepti Hullu Poro, joka taitavasti yhdisteli Etelä-Suomen ravintolatrendejä ja Lapin tunnelmaa. Vaikka kilpailijat muualla Suomessa ja Lapissa sulkivat ja supistivat toimintojaan, Levi kasvoi.  Levillä vitsailtiinkin, että jos lama tarkoittaa tällaista kasvua niin jatkukoon se pitkään. Henkinen irtiotto vanhasta ja tavanomaisesta tavasta tehdä asioita oli alkanut.
Näkymää Levikeskuksesta

Nousu johtavaksi matkailukeskukseksi
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin elämme jälleen irtioton aikaa. Väliin on mahtunut paljon edelläkävijyyttä kuten alppihiihdon maailmancup –kilpailut, Suomen ensimmäinen gondolihissi, suomalaisittain uudentyyppinen tiivis kyläkeskusta ja hiihtomatkojen myynnin käynnistäminen ulkomaalaisille matkanjärjestäjille ensimmäisenä Suomessa. Samalla Levi on kasvanut, kehittynyt, ammattimaistunut ja monipuolistunut. Levistä on tullut Suomen johtava matkailukeskus. Vaikka edelläkävijä katsoo eteenpäin, johtaa ja luo uusia trendejä toimialallaan, on hyvä aika ajoin tarkastella myös menneisyyttä. Mikäli edelläkävijyyttä ei yrityselämässä pysty kanavoimaan myyntiin tai kasvuun, voi sen tärkeyden kyseenalaistaa. Levillä viime vuosina tehdyt ja monien mielestä jopa huonosti ajoitetut investoinnit ja uutuudet ovat alkaneet toimia eduksemme. Haastavina aikoina ihmiset valitsevatkin entistä huolellisemmin matkakohteensa ja vaativat rahoilleen parasta vastinetta ja monipuolisimpia palveluita. Näitä olemme Levillä edelläkävijyyden nimissä pyrkineet rakentamaan.   

Kasvulla kaulaa muihin
Matkailutilastoja, joissa pystytään vertailemaan eri keskuksia keskenään on valitettavan vähän. Eräs sellainen on kuitenkin hotellien yöpymisvuorokaudet. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 Levin hotelliyöpymisten kasvu (9,1%) oli yli tuplasti suurempaa kuin Suomessa keskimäärin (4,2%) ja Lapin hotelleihin verrattuna vieläkin vaikuttavampaa (2,5%). Tärkeä on myös fakta, jonka kaikki tiedämme: Lapin ja Levin matkailun kasvu tulee jatkossa suurelta osin ulkomailta. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Levillä 19,4 % kun Suomen hotellien kasvu oli keskimäärin  10,2% ja Lapissa 8,9%. Kotimaan kasvu Levillä oli ”vain” 4,4%, mutta yli kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna (2%) kun taas lappilaiset hotellit rekisteröivät 10,8% vähemmän yöpymisvuorokausia vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Katsottaessa hieman pidemmän aikavälin kehitystä niin vuodesta 2006 vuoteen 2011 Levin hotelliyöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet n. 100 000. Samaan aikaan Lapin kaksi seuraavaksi suurinta matkailukeskusta ovat polkeneet paikallaan tai jopa kutistuneet. Kuluvan vuoden tammikuun hotellitilastot näyttävät kehityksen jatkuvan. Levin hotellien yöpymisvuorokaudet kasvoivat edellisvuoden tammikuusta yli 10 000:lla (25,9%) ja ulkomaiden kasvu oli jopa  38%. Voidaankin sanoa, että irtiotto on jälleen tapahtunut.

Aina vaan paremmin
Edelläkävijyys velvoittaa myös siihen, että menneisyyteen ei saa jäädä kiinni eikä menestykseen tuudittautua. Muistan vieläkin elävästi kun ensimmäinen maailmancup-viikonloppu oli juuri päättynyt. Tanja Poutiainen oli voittanut ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupin osakilpailun ja vielä kotikisassa. Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS oli tyytyväinen järjestelyihin, lehdistö hehkutti kisaviikonloppua ja yleisökin nautti näkemästään.
Tästä huolimatta puoli tuntia kisan jälkeen olimme jo suunnittelemassa seuraavaa tapahtumaa ja toimenpiteitä mitä piti tehdä vielä paremmin.

kirjoittaja on Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Töyrylä

perjantai, 30. maaliskuuta 2012

Rajattomat mahdollisuudet

Oletko nähnyt elokuvan Miehet jotka vihaavat naisia? Kyseessä on ruotsalaisen kirjailijan Stig Larssonin menestysromaaniin perustuva elokuva, joka yhdessä kahden jatko-osan kanssa muodostaa kuuluisan Millennium-trilogian.

Yli 20 miljoonaa ihmistä ympäri maailman on nähnyt trilogian elokuvissa ja se on julkaistu myös DVD:llä ja tv-sarjana. Kansainvälinen medianäkyvyys on ollut valtaisa. Mitä olisikaan maksanut saada vastaava näkyvyys ostamalla mainosaikaa?

Tukholmassa ja sen ympäristössä kuvatut elokuvat ovat lisänneet naapurimaamme pääkaupungin tunnettuutta kiinnostavana matkakohteena. Yli 10 000 matkailijaa osallistuu vuosittain Tukholman kaupunginmuseon järjestämille Millennium-kierroksille, elokuvan kuvauspaikat osoittavaa karttaa on myyty tuhansia.

Michael Nykvistin ja Naomi Rapacen tähdittämät elokuvat ovat vieneet Tukholman ja koko Ruotsin kansainvälisen elokuvateollisuuden maailmankartalle eli tehneet naapurimaastamme kiinnostavan kuvauspaikan kansainvälisille elokuvatuotannoille.

David Finchin Hollywood-version The Girl with the Dragon Tattoo arvioidaan tuovan Tukholman alueelle satojen miljoonien eurojen arvosta lisänäkyvyyttä ja lisäävän matkailijamääriä 3-4 prosenttia.     


Oppia Suomeen?

Cloudberry Communicationsin paikan brändäämisen strategioihin erikoistunut analyytikko Joakim Lind saapuu 18.4. Rovaniemellä järjestämäämme Creative Lapland –seminaariin, jossa hän kertoo millaista taloudellista ja imagollista lisäarvoa elokuvatuotannot ovat tuoneet Ruotsille.

Seminaarissa kuulet myös millaisia mahdollisuuksia muuttuvat markkinat ja peliteollisuus tuovat matkailuun ja vapaa-ajan toimialoille, millainen on elämysten ansaintalogiikka ja kuinka kilpailussa venäläisasiakkaista pärjää?

Haastammekin matkailualaa katsomaan alan kehittämistä yli toimialarajojen kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Tiedon ja tuttavuuksien lisäksi on luvassa hersyttelyä kaikille aisteille. Tule mukaan inspiroitumaan!

Tuija Kauppinen

Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOssa, joka toteuttaa kansallista, TEMin rahoittamaa Matkailun ja elämystuotannon OSKE-ohjelmaa Lapissa.

LEO hallinnoi Suomen ja Lapin elokuvakomissioita, jotka tekevät systemaattista työtä kansainvälisten tv-, elokuva- ja mainostuotantojen houkuttelemiseksi maahamme.

torstai, 15. maaliskuuta 2012

Vihreä autovuokraamo

Autonvuokrausalalla kilpailuetuja on haettava kiivaasti siinä missä muissakin bisneksissä. 

Europcarin ylivoimatekijänä Suomen markkinoilla on alan paras ja laadukkain kalusto tarjoten asiakkaille saman laadukkaan tuotteen kaikkialla Suomessa. Kaluston keski-ikä on noin seitsemän kuukautta, joten asiakkaiden käytössä ovat viimeisimmällä turvallisuusteknologialla varustetut autot.

Europcarin päämaja omine huoltotiloineen Aviapoliksessa

Europcar huolehtii kaikista asiakkaistaan 24 tuntia vuorokaudessa ja takaa matkan jatkumisen kaikissa tilanteissa. Autoja pystytään siirtämään sinne, missä niillä on paljon kysyntää vaikkapa suuren paikallisen tapahtuman aikana.

Miten tehokkaasti, turvallisesti ja laadukkaasti yrityksessänne autoillaan?


Säästömahdollisuudet selville

Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua mahdollisuuksia säästöille. Yrityksen kannattaa omistaa / leasata vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö. Ruuhka-ajan kalustoa kannattaa täydentää vuokrakalustolla. Vuokra-auton käyttö puolustaa paikkaansa etenkin sellaisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa vaihdella paljonkin vuodenajan tai muun sesongin mukaan. Samoin yrityksissä, joissa kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee ja erikokoisille tavara-autoille on tarve, vuokraaminen on usein paras ratkaisu.


Vuokraa auto projektille!

Vuokra-auto soveltuu erittäin hyvin myös projekteihin, joiden lopullinen pituus ei ole selvillä. Tietyn minimiajan käytön jälkeen auton voi palauttaa heti projektin loputtua, eikä yrityksen tarvitse maksaa "seisovan" auton kustannuksia. Vuokra-autokalusto on myös hyvä vaihtoehto yritystoimintaa aloitettaessa tai laajennettaessa. Tällöin ei tarvitse sitoa pääomaa kiinni autokalustoon, mikäli kaluston lopullinen tarve ei ole vielä selvillä.


Vihreät kalustovalinnat, laadukas toiminta

Europcarilla tiedostamme toimintamme ympäristövaikutukset ja huomioimme ne. Toimintaamme ohjaa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Olemme määrittäneet ympäristöpäämäärät, joiden toteuttamiseksi meillä on ympäristöohjelma. Olemme Suomen ainoa autovuokraamo, jolla on ISO:14001 Ympäristösertifikaatti sekä Laatutonnin pohjalta rakennettu ISO:9001 Laatusertifikaatti. Nämä sertifikaatit ovat todiste vastuullisesta tavastamme toimia sekä asiakkaiden että ympäristömme hyväksi.

Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Palvelemme asiakkaitamme yli 30 paikkakunnalla, ja palveluksessamme on 180 autonvuokrauksen ammattilaista. Suomessa Europcarin lisenssioikeuksien haltija on Interrent Oy, joka on toiminut jo vuodesta 1967.


Kirjoittaja on Operations manager Jukka Ekholm
Interrent Europcar on myös Haaga-Perho Partner Edelläkävijä

torstai, 16. helmikuuta 2012

BRÄNDI EDELLÄ

Olin muiden kollegojeni kanssa tänään innolla kuulemassa tuloksia Haaga-Perhon bränditutkimuksesta. Brändi on mielikuva asiakkaidemme aivoissa siitä, millaisia olemme. Haluamme tietenkin, että mielikuva kehittyy valitsemamme strategian ja tavoittelemamme vision suuntaisesti. Haluamme olla valittujen asiakkaidemme mielessä kirkkaampia, komeampia, kaikkivoipaisempia. Kukapa ei?

Edelläkävijä rakentaa jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan
Brändityö haastaa edelläkävijän. Innovatiivisuus, innostavuus, aktiivisuus, luova hulluus, uusiutumiskyky - tätä kaikkea odotetaan. Kuitenkaan unohtaa ei sovi laatua, luotettavuutta, ja vakuuttavaa mainetta. Vaikka toimintaympäristöjen muutos on hektistä ja jatkuvaa, edelläkävijän tulee jatkuvasti rakentaa omaa tulevaisuuttaan sen sijaan, että puolustaisi menneisyyttään. Brändi ei pärjää ilman jatkuvaa innovatiivisuutta. Uusi tuote  tai palvelun uusi ominaisuus tuo brändille vahvistusta ja yritykselle rahaa vain, kun se tuo asiakkaalle  todellista lisäarvoa
Useimpien yritysten menestys perustuu siihen kuinka hyvin ne pystyvät kommunikoimaan kohderyhmiensä kanssa. Tässä tehtävässä brändillä - sen rakentamisella, kehittämisellä ja johtamisella - on ratkaisevan tärkeä merkitys.

To Market  – Market To – Market With
Asiakkaiden käyttäytymismallit ovat nopeasti pirstaloitumassa, näin ollen markkinoija ei voi enää tehdä yleistyksiä asiakkaistaan. Tuotelähtöisyys (To Market) jäi 1980-luvulle, ja useamman vuosikymmenen meitä kannattanut asiakaslähtöisyys ja  -keskeisyys (Market To) onkin nyt passe`. Nyt pitää olla tarina ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa! Arvo-ja tarinalähtöisyydestä (Market With) kumpuava yrityksen tarinaidentiteetti tulee näkyväksi erilaisilla kerronnan keinoilla, erityisesti visuaalisilla keinoilla. Kaikki yrityksen palvelut suunnitellaan vahvistamaan tarinaidentiteettiä. Tässä palvelumuotoilu on avuksi.

Palvelut ja tuotteet muotoillaan kertomaan tarinaa
Kuluttajamarkkinoilla jogurttia voidaan myydä useampaankin eri vaivaan: tietyn jogurtin syönti palauttaa sinut lapsuutesi kesiin ja olet taas onnellinen ja vapaa huolista – valitsemalla toisen jogurtin vatsasi pienenee silmissä ja ruoansulatusvaivat ovat historiaa. Miten sinä arvotit viimeksi valintasi jogurttihyllyn edessä - ostitko jogurttia, vilpitöntä onnea  vai vähemmän turvotusta?
Arvo-ja tarinalähtöisyys ei sinällään ole aivan tuore asia. Aikoinaan jo vuosia sitten Nokia valitsi arvolähtöisyyden tuotantolähtöisyyden sijaan. Se ei tyytynyt vain valmistamaan matkapuhelimia vaan lähti tunnebisnekseen, auttamaan ihmisiä pitämään yhteyttä toisiinsa - "Connecting people".
Matkailussa arvomuutos on hyvin nähtävissä nykyajan hiihtokeskuksissa. Palvelutarjonnan monipuolistaminen on tullut jäädäkseen. Perinteisistä hiihtokeskuksista on tulossa ajanviettokeskuksia, akkulataamoja, joissa laskettelu on vain yksi huvittelun muoto talviaikaan ja joissa viihdytään myös kesällä.

Apostolit ja yhteisöt markkinoijina
Market With- strategiassa yritys rakentaa tavoitteellisesti verkostoja ja yhteisöjä jotka vahvistavat haluttua brändiviestiä, asiakkaat toimivat apostoleina. Hyvin useat meistä jo liikehtivät jonkin yrityksen puolesta  -  mieti vaikka hetki mitä yrityksiä ja yhteisöjä sinä olet tykännyt Facebookissa, ja keiden toimijoiden viestejä jaat statuksessasi?

Edellläkävijyyttä edistääksemme tarvitsemme siis tuoteinnovoinnin sijaan arvoinnovointia. Aloita vaikka kertaamalla Sinisen Meren strategia tällä videolla 3 minuutissa!




Anne Lukkarila, kehitysjohtaja Haaga-Perhossa